Tunnelma oli kalaisa, sillä valmis graavilohi oli alle kympin kilo. Myös muuta vonkaletta oli tarjolla. Tiskin takana oli turunmaalainen vaalea, sulokas nuori neito. Kutsuvasti ja luottamusta herättävästi hän oli valppaana ja valmiina tositoimiin, tarjoutui palvelukseen.

Hänellä oli rasioita ja pussukoita kalanpakkaukseen. -Pistänk mää pussii vai laatikkoo? Hän hymyili! Ja latoi lohta laatikkoon. Ilmassa väreili outo kodikkuus ja paikalleenkuuluvuus. Kalaa kansalaisille! 

Sitten vein hänet vihille.