Prologia viikolle 39 olivat siis Tiedonantaja-festivaalit mm. kuntapoliittisine lähitietoiskuineen, teatteri-ilta Strindbergillä ja elokuvailta Elysiumilla. Tapahtui suurta germaanista mahtipontisuutta kun yhdistettiin Wagneria, Nietzscheä ja Strindbergiä. Tuohon vielä jatkumoksi Bergman ohjaamaan ja Kinski pääosaan. Se ei tullut toteutuneeksi. Mutta niinpä jatkuivat monet kosteat hetket feat. esim. Siwasta kaljalootan kanssa ostetut liian pienet hanskat(kuukauden tarjous). Eikä minulla edes ole mitkään isot kädet. Taitaa olla naisten tai jopa lasten hansikkaat. Oliko se huolimattomuutta vai romanttinen päähänpisto?

Sittemmälti en ole merkannut muistiin kaikkia tapahtumia, joten kukaan ei niitä enää tiedä... ja blogauksia on vaikeata tulkita, liian ytimekkäitä. esim. ne hanskat muistan kyllä jostain keskeltä viikkoa. En muista milloin olen laittanut tuon kelpo lohipalan uuniin, mutta kun otin sen ulos äsken se oli pilaantunut. Sitten sain jonakin päivistä tiedon, että seuraavaankin Presens-lehteen julkaistaan juttuni, eli jo kaksi putkeen. Ei kahta ilman kolmatta?

Onko kokonaisuus osiensa summa? Jospa se on enemmän? Uudessa Apteekissa oli tsubuja. Otanpa vanukasta. Huomenna Lossie pitää vuorostaan puheensa uuden viikon tiimoilta. Löytääkö hän sen, pyhän tsubun viimeisen? Nyt kaikki on taas ohi!