Outoja tienoita, kummaa seutua. Ihmeellistä maastoa. Muinaisia rakennelmia, epätodellisia valaistuksia. Hurjia olentoja kutsuhuutoineen tai temmeltämisineen. Tiedän, että tämä on unta. Seksuaalisia perversioita, ihmisiä jollaisia en ole koskaan nähnyt valveilla. Taloja, joissa ei voi käydä. Joki ja kumpuja, muokkaamatonta maata. Kuin ihmisen alkukotia. Pimeän viidakon tunnelmaa. Järjettömästi rynnistäviä villipetoja. Synkkiä varjoja. Jälleen olen käynyt hämärän rajamailla ja valaistumisen valtakunnassa. Poukkoillen hurjasti sinne sun tänne pitkin maita ja mantuja. Mieli avoimena hämmästellen.