Suoraan wikipediasta vaan...

Vanhalinnan kalliomäellä tehdyissä kaivauksissa on voitu erottaa kolme aktiivista kautta sen historiassa. Ensimmäinen aktiivikausi oli nuoremmalla pronssikaudella (1100–500 eaa.) ja toinen merovingiajalla (500–700 jaa.). Vanhalinnan kolmas aktiiviaika vuosien 1000–1370 välillä voidaan jakaa kahteen vaiheeseen. Ensimmäiselle vaiheelle vuosien 1000–1150 välillä olivat ominaista saksalaiset rahat sekä esihistoriallisen ajan esineistö kun taas jälkimmäiselle vaiheelle noin vuosien 1200–1370 välille ovat tyypillisiä:  skandinaaviset brakteaatit ja sydänkeskiaikainen esineistö. 

Linnavuori on kuulunut alkujaan paikalliselle väestölle, mutta se päätyi viimeisenä käyttöjaksonaan lopulta ruotsalaisten tukikohdaksi. Ruotsalaisten haltuun linna on joutunut mahdollisesti 1170-luvulla tai samoihin aikoihin kun Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus vakiintui Koroisiin. Ruotsalaiset varustivat linnan uudelleen ja käyttivät sitä mahdollisesti hämäläisiä vastaan(!)

Ruotsinvallan aikana Vanhalinnasta tuli ensin piispantila ja sitten läänitetty aatelistila.

Itse Turun linnahan se vasta sitten Vanhalinnan syrjäytti, kun vesikin oli jo alempana ja laski edelleen. Ja Kuusiston piispanlinna, rauniot tallessa, ilmestyi pian myös. Koroisten piispalatutkikohtakin saatiin korvattua Turun tuomiokirkolla. Ennen Koroisiahan piispa oli tunnetusti melko kaukana pohjoisessa Nousiaisissa.

Olisikohan ollut hauskaa hengailla Vanhalinnalassa tuossa vuoden tuhat paikkeilla, tai jopa aikaisemmin? Vai että saksalaista rahaa. Sillä kukkulalla on kuulkaas tapahtunut paljon!