"Hän oli aito Etelä-Carolinan neekeri, pölkkypäinen ruipelo, parahultaisesti 21-vuotias, mikä merkitsee sitä, ettei hän ollut koskaan ollut orjana, ei edes syntyessään, mutta hänen arvonsa ei siitä juuri kohentunut. Hän oli teeskentelijä, herkkusuu, laiskimus, ja ennen kaikkea verraton pelkuri. Hänet oli pidetty vain siitä pelosta, että saataisiin vielä kehnompi tilalle. No, hän oli nyt joka tapauksessa täällä, ja hänen isäntänsä oli lopulta jopa tottunut hänen vikoihinsa. Hänessä oli sitä paitsi yksi hyväkin puoli. Vaikka hän oli syntyperäinen neekeri, hän ei puhunut neekerin tavoin, ja sitä on syytä pitää arvossa, sillä ei mikään ole niin epämiellyttävää kuin tuo inhottava mongerrus, jossa possessiivipronomin ja infinitiivin käyttö on viety virhellisyyteen saakka. On siis selvästi osoitettu, että palvelija Frycollin oli pelkuri eli kuten ranskalaiset sanovat - poltron comme ja lune, pelkuri kuin kuu."

Jotkut saattaisivat kyllä laittaa Jules Vernelle rasistileiman.