Sigmund Freud loikoilee omassa leposohvassaan, polttaa piippua ja lukee die Weltiä. - Voi Adlerschnitzel Donnerwurst Wetterhosen, kun on se maailma taas kurjalla tolalla! puhisee Freud huolissaan ja puhkuttaa valtaisia savupilviä piipustaan. Hän on kuitenkin vain näennäisen huolissaan, kuten hänellä on vain näennäinen vapaus mielessään, koska on himojensa ja viettiensä orja, kuten me kaikki muutkin... yhtäkkiä oveen koputetaan. -FRITZ! Avaa ovi! huutaa Freud sanomalehtensä alta. Fritz on kuitenkin vain Freudin analyyttisen mielen kehittämä mielikuvitusolento, joten hetken kuluttua oveen koputetaan uudelleen - tällä kertaa vaativammin. Kiroillen nousee Sigmund Freud, viskaa die Weltin hellan viereen sytykkeeksi käyttöä varten, ja menee omassa persoonassaan avaamaan oven.
-Was ist das denn? Schöne Frau!
Ovella seisoo hurmaava, mutta kahjon näköinen nainen.
-Entschuldigung!
-Was sagen Sie?
Nainen on Virginia Woolf, joka on tullut Sigmund Freudin vastaanotolle. Freud pahoittelee kamaripalvelijansa, Fritzin, ilmeistä rokulipäivää ja istuttaa Virginian esilämmittämäänsä lepolasseen makoilemaan. Lyhyiden kohteliaisuuksien jälkeen istunto alkaa. Freud kaivaa hieman yllättäen laukustaan isohkon banaanin.
-Mitä tämä tuo mieleesi?
-Se on oikein makoisa hedelmä...
Muitta mutkitta Freud asettaa banaanin jalkojensa väliin ja tekee lantiollaan ketkuttavia liikkeitä. Virginia Woolf punastuu.
-Haa, enkös arvannutkin! Teillä on riettaita ajatuksia!
-No kai nyt tuosta kuka tahansa...
-Hiljaa! Entäs tämä?
Sigmund Freud kumartuu ja iskee banaania takapuoleensa.
-IIIIIIIIK!
-Hehhee, hysteerinen te olette, oikea pieni hysteerikko! Entäs jos minä teen näin...
Sigmund Freud alkaa riisua vaatteitaan ja Virginia Woolf ryntää kohti ovea. Freud juoksee hänen perässään alushousuissaan, mutta Virginia saa oven auki ja juoksee pakoon.
-Lasku tulee sitten perässä! huikkaa Freud kuistiltaan kalsareissaan. Tyytyväisenä jälleen kerran nopeasti onnistuneeseen diagnoosiin ja salamahoitoonsa hän hieroskelee käsiään yhteen ja rupeaa pikku hiljaa lämmittämään saunaa.
-Tämän jälkeen onkin aika harrastaa alkemiaa, jos saisin taas sen Brulhun näyttäytymään. Strindberg, Nietzsche ja Crowley eivät siihen ole viime aikoina kyenneet.